Puretaanko?

Mietin tässä vain itsekseni, että onko neule-blaan syy se, että töitä on liikaa kesken? Tai että niistä on tulossa jotain, joka kaipaa korjaamista tai ei muuten vaan miellytä?

Esimerkiksi tämä kietaisujakku. Väri on aivan ihana, eikä neulemallissakaan ole mitään vikaa. En vain enää usko siihen, että tulen pitämään lopputuloksesta. Puretaanko? Rose Mohair on tympeä purkaa....

Tai sitten nämä maailman ihanimmat lapaset. Jotka ovat jo kärkikavennusvaiheessa, siis paria riviä vaille valmiit! Ensimmäinen kirjoneuletyöni. Alussa käsiala on ollut niiin tiukkaa, että sormia ei pysty lapasessa kunnolla liikuttamaan. Puolivälin jälkeen opin jättämään lankajuoksut (vai mitä ne on ne langat siellä nurjalla?) löysemmäksi. No, nyt kuvio alkoi myös kämmenpuolella erottumaan selvemmin ja lapaset eivät enää olleen niin "jämyt". Puretaanko ja tehdään paremmat kerralla?

...Löysin kirjastosta (tai no tarkoituksella etsin) Eeva Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia, ja ko. kirjassahan on mm. se ihana perhosmalli. Tehdäänkö semmoset? :)

Kuten aavistelinkin, Ticotico-sukka edistyi luennolla! Kantapää on valmis ja siitä eteenpäin. Huomisen aikana pitäisi valmistua... Äiti tilasi itselleenkin palmikkotunikan. Aloittelen sitä, kunhan kohde saa päätettyä mistä langasta ja minkä värisenä omansa haluaa.

Siellä kirjastossa luin myös Suurta Käsityölehteä. Jossain kerrottiin, että tänä vuonna ilmestyneessä numerossa (en kyllä muista yhtään mikä se oli, joko 2 tai 3/2010?) oli hyvä ohje tiimalasikantapäähän. Petyin. Ohjeessa oli vain 4 kuvaa, enkä siitä tekstiselityksestä vaan ymmärrä.... :(