Teorioita siitä, miksi keskeneräiset työt hautautuvat neulekorin pohjalle

• Työssä on jokin virhe (usein kauempana kuin edellisellä rivillä), ja jatkaminen edellyttäisi purkamista. Tuntien työn hukkaan heittämistä. Silmukoiden poimimista (varsinkin pitsineuleet/palmikot; jotkut silmukat tai langankierrot karkaavat varmasti purkamisen yhteydessä!). Lankakin pitää keriä takaisin kerälle. Ei kiitos, haluan neuloa!

• Työssä ei tapahdu mitään, eli aivottomat neuleet. Kyllähän näitä tekee televisiota katsoessa, mutta jos ei vaikka olekaan mitään katsottavaa, ei mielenkiinto välttämättä pysy kauaa yllä. "Tulisi edes kavennus tai silmukan lisäys! Äääh, aloitan tämän rinnalla nyt jonkin hieman haasteellisemman."

• Työ on liian hankala. Jos esimerkiksi palmikkoa täytyy kiertää useaan otteeseen lähes joka kierroksella, saattaa neuleen tekeminen tuntua vaativalta ja hitaalta, kun koko ajan täytyy olla se apupuikko käsillä. Jos keskittymiskykyä vielä häiritään, lähtee työ helposti koriin "odottamaan parempaa hetkeä". Jos sitten joskus löytää miehelle tarkoitetun villapaidan alun (jota on tehty tasan 2cm ja aikaa on käytetty rutkasti), saattaa työ saada purkutuomion. 

• Löytyy mielenkiintoisempi ohje ja sitä on pakko päästä kokeilemaan. Kun jotain on kesken, on lähes vaarallista mennä esim. Ravelryyn selailemaan neulemalleja. Tai yksinkertaisesti on vaarallista edes rekisteröityä Ravelryyn, kun siellä tulee käytyä niin usein ja siellä on niin paljon ihania, juuri-tuo-minun-kaapistani-puuttuu -neuleita. 

• Puikot tarvitaan toiseen työhön. Löydät sen mielenkiintoisen mallin, mutta ainoat 3mm:n pyöröpuikkosi ovat toisessa työssä kiinni. Työssä, joka odottelee korissa hetkeään. "No eihän se nyt haittaa, jos lainaan näitä puikkoja...." Hetkeään odottava neule saa taatusti odottaa vielä hetken. Nyt sen tekeminen nimittäin edellyttäisi silmukoiden poimimistakin!

• Epävarmuus. "Tuleekohan tästä liian pieni. Teen tätä varmaan ihan turhaan, kun ei tämä näytä yhtään oikean kokoiselta, enkä edes tunne ketään, kenelle tämän antaisin." Tämä iskee usein. Neule saattaa olla jo lähes valmis, mutta näyttää niin väärän kokoiselta/muotoiselta/väriseltä/muuten vaan huonolta, että lamaannus iskee.   

• Taitojen puute. Kuten olen täällä todennut, en osaa tehdä tasaista joustinneuletta. Enkä lyhennettyjä kierroksia. Ja on varmasti vielä muitakin asioita, joita voisin opetella. Jos siis huomaa, että neuleen tekeminen vaatii jotain, mitä ei osaa tehdä, voi joko a) opetella taidon, b) tehdä eri tavalla kuin ohjeessa, tai c) suunnitella kysyvänsä joskus joltain ihmiseltä apua, ja tehdä sillä välin muita töitä. 

• Hämärä ohje. Joskus ei millään ymmärrä, mitä ohjeessa tarkoitetaan. Silloin voi taas joko keksiä jonkin oman ratkaisun, tai haudata neuleen keskeneräisten koriin, "jos vaikka joskus ymmärtäisi mitä siinä tarkoitetaan." Ei huvita jatkaa, kun tietää, että ongelmakohta on ratkaistava ennen kuin voi jatkaa.

Onko vielä joitain syitä? :)